Kevät on jo pitkällä, joten päätin lähteä hyödyntämään viimeisiä mahdollisuuksia käydä järven jäällä rallittelemassa. Sää oli puolipilvinen ja aurinko oli jo laskemaan päin, mutta päivällä aurinko lämmitti niin paljon, että tiet olivat jo osittain sulat. Ratsastin itse Ricolla, ja Konsta ja Veino olivat mukana kirittelemässä vuokraajineen.
Jokainen ori tuntui pursuavan virtaa enemmän kuin laki sallii ja etenkin Veino tuntui jyräävän kaikella voimalla, ja Sinillä oli melkoinen työ saada pidettyä ori kasassa huolimatta melko vahvoista kuolaimista ja gramaaneista. Gramaanit Veinolla on yleensä maastossa lähinnä hätäjarruna, sillä se on ehdottomasti haastavin ja kuumin maastoratsu tallillamme..
Lopulta kun olimme päässeet jäälle, laskimme kevyen verkkailun jälkeen kolmeen ja päästimme orit juoksemaan. Yleensähän ihmiset ajattelevat, ettei hevosia saisi yllyttää kilpailemaan, mutta mikäli tilanne on hallinnassa, miksipä ei. Rico pinkoi täyttä vauhtia eteenpäin ja Veino jäi hieman jälkeen. Konsta ja Iiris puolestaan pysyivät aika hyvin mukana Ricon tahdissa, vaikka Konsta onkin Ricoa raskasrakenteisempi. Iiris huikkasi minulle, että pitäisikö jo hiljentää, jotta paukkuja jäisi vielä pariin spurttiin.
Oripoppoo alkoi rauhoittua pikkuhiljaa ja viimeisen laukkapätkän aikana hevosia sai jopa pyytää eteenpäin. Rico oli edelleen kyllä täpinöissään, mutta silläkin väsymys alkoi painaa jalkaa. Pikkuhiljaa jäimme ravailemaan ja hetken päästä ohjasimme ratsut kotiin päin. Kuljimme pieniä kinttupolkuja pitkin takaisin tallille, jotta hepat saisi samalla vähän normaalia pidemmät loppukäynnit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!