Ehkä meidänkin on syytä esittäytyä. Tallille saapunut uusi tuttavuus on narri, joka toi mukanaan budjonnyitammansa Starokostiantynivnan, lyhyemmin ja helpommin Roosan. Nuoren tamman kanssa tähdätään estekenttien valtaukseen ja siinä sivussa käydään jonkin verran kenttäkisoja läpi, mutta pääpaino on esteillä. Kuvankaunis tamma on luonteeltaan ihastuttavan säpäkkä ja neitimäinen, vaikka alkuun vaikuttaakin suhteellisen flegmaattiselta. narri taas on vähän sulkeutunut ja omissa oloissaan viihtyvä puuhailija, johon saa kuitenkin aina tutustua, en pure! Pidän kyllä seurasta, vaikka tallille tulenkin Roosan, en juoruilun vuoksi.
Roosan ratsukoulutus on edistynyt loistavasti ja tänään tamman kanssa päätin lähteä ratsain kävelemään maastoon. Yhdityisi mukavasti siinä totuttelu ratsastajaan ja metsäretkiin. Mukaan turvaköydeksi ja juttuseuraksi otin kaverini Lissun, joka tuli tallille mukaan myös kuvaamaan Roosaa. Tarhasta haku, harjailu ja varustaminen sujuivat hyvällä rutiinilla, voi miten ylpeä olen pikkuisestani joka suhtautuu nyt jo satulaan ja suitsiin, kuin niitä olisi sille puettu monia vuosia. Onhan sitä toisaalta harjoiteltukin. Samalla, kun harjasimme tyynesti seisoskelevaa Roosaa aika kului sekä lärpättämiseen, että tamman hellimiseen ja kehumiseen. Ulkona Lissu otti tamman pitkään liinaan samalla, kun nousin selkään. Nuorikkoni ei sanonut siihen juuri muuta kuin korviaan käänteli. Hieno pieni!
Mitään pitkää lenkkiä emme ajatelleet tehdä, puolen tuntia kävellen samaan tapaan kuin kentällä pitkässä liinassa, välillä pitkin ohjin ja välillä kevyellä tuntumalla. Roosaa on kävelytetty taluttaen maastossa, joten maisemat olivat sille tuttuja ja se tyytyikin vain katselemaan uteliaana ympärilleen, mikään ei ollut uutta eikä jännittävää. Ratsastaja selässäkään ei kävellen tammaa häirinnyt, tuntumalle otettaessa se hieman ravisteli päätään ja käänteli korviaan, mutta koska asiaa on harjoiteltu ahkerasti kentälläkin ei Roosa kovin paljoa todennut sen eroavan maastossakaan. Lissun kanssa juttelimme niitä näitä koko lenkin ajan ja yhdellä mukavan pitkällä suoralla pätkällä jopa päästimme Roosan pois liinasta hetkeksi. Kotimatkalla harjoittelimme Lissun avustuksella pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjäkin. Kaikki tamman kanssa sujui suorastaan loistavasti ja puolen tunnin lenkkiin sisältyi sekä rentoa köpöttelyä, että opittujen asioiden kertailua. Onnistumiseen oli hyvä lopettaa!
Heivasimme varusteet talliin ja siirryimme kentälle ottamaan kuvia. Lissu otti Roosasta kolmivuotisrakennekuvat sekä liikekuvat ja samalla testasimme senkin, että tamma muistaa edelleen miten näyttelyissä seisotaan ja juostaan taluttajan kanssa. Kuvausten lopuksi Roosa pääsi vielä kentälle irralleen vetämään rallia ja sehän kelpasi. Molemmat nauroimme katketaksemme kun tamma päästeli sellaista pukkirallia että oksat pois ja lopuksi vajosi vielä nautinnollisesti piehtaroimaan. Kuvailujen jälkeen Roosa sai vielä namia hyvin menneestä päivästä, sai kunnon harjauksen ja pääsi takaisin tarhaan riekkumaan. Pian tamma onkin nelivuotias ja pääsemme kokeilemaan ensimmäisiä kertoja kisaamista, kunhan koulutus tästä vielä vähän etenee. Saapa nähdä, millainen kisatykki tästä vielä kehkeytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!