-Hohhoijaa.. Huokailin ja venyttelin käsiä selkäni taakse.
Kello oli soinut jo seitsämältä ja olisi aika lähteä Järviluotoon aamutallia tekemään. Oli siellä yksi hevonenkin liikutettavana. Pakotin itseni viileään kesäaamuun kahvikuppi kädessä. Olin saanut itseni valmiiksi ja kahvin joisin automatkalla. Kun avasin Nissanini oven kuuma ilma pyrki ulos. Istuin penkille ja työnsin avaimen avainreikään.
-Vruum... Vruum... Vruuuuummm.. Vihdoin Nissan suostui käynnistymään ja pääsin aloittamaan matkaani tallille. Saavuin pienelle tielle joka mutkitteli Järviluodon pihaan.
-Hyvää huomenta! Näin Tarun vilkuttavan tallin ovella.
-Huomenta! Heilautin kättäni ja nousin ylös autosta. Lukitsin ovet ja kävelin hänen luokseen.
"Mä nyt tulin tekemään sen aamutallin!"
Ensimmäisenä hommana oli viedä ruuat hevosille laitumelle. Rehuhuoneesta löysinkin joidenkin hevosten erikoissoossit valmiiksi laitettuina. Muille ladoin kaurat ja muut tarvittavat rehut astioihin ja lähdin viemään ensimmäistä satsia mönkijän peräkärryyn.
Laidun ykköselle vietiin ruuat hevosille: Etta, Roosa, Bea, Nenna, Olivia ja Sissi.
Neidit söivät hienosti sulassa sovussa ruuat eikä sen suurempia ongelmia syntynyt.
Tarkistin vielä että laitumelta löytyisi täydet sangot vettä ja kivennäiskivet.
Nousin uudelleen mönkijän satulaan ja ajoin takaisin tallipihaan.
Seuraava satsi menisi laidun kakkoselle. Laitoin kupit joissa luki nimet: Carri, Konsta,Kassu ja Tare peräkärryyn ja lähdin pöristelemään laitumelle. Pojat olivat kauempana ja minut nähdessään vain Carri ja Tare tulivat portille. Annoin ruuat näille kahdelle ja lähdin houkuttelemaan Kassua ja Konstaa luokseni. Kun he näkivät kupit käsissäni molemmat ryntäsivät aidalle. Kaikki hevoset tältä laitumelta olivat saaneet ruuat, mutta huomasin että vesiastia näytti olevan melko tyhjä.
Kun ajoin mönkijän tallipihaan kävin ensitöikseni hakemassa ämpärillisen vettä. Sen jälkeen laidun kolmosen ja nelosen ruuat.
Pojat ihmettelivät miksi tulin jälleen heidän laitumelleen, mutta lähtivät huomatessaan että toin ainoastaan vettä. Kolmoslaitumen ruokinta sujui muuten normaalisti, mutta Daman jouduin ottamaan aidan ulkopuolelle syömään. Neloslaitumen ruokinta sujui hyvin. Jäin pitkäksi aikaa ihailemaan hevosta nimeltä Kata. Tamma oli niin kaunis ja ihanan jykevä rakenteinen. Aah.. Täydellinen hevonen! Jäinkin ehkä liiankin pitkäksi aikaa paijjaamaan Kataa sillä uppouduin haaveisiin siitä kuinka laukkasimme vapaasti laitumella ilman huolia ja murheita. Heräsin kun Hilde tökkäsi minua turvallaan ja näytti aivan kuin olisi pyytänyt minua poistumaan. Lähdin talliin unelmoiden.
Vielä olisi kaksi laidunta hoitamatta. Kun vein vitos ja kutos laitsoihin ruuat ja tarkistin vedet tuli Taru minua vastaan kävellen ja kysyi meneekö minulla vielä kauan?!
-Ei. Tossa tais olla vika laitsa..
-Hieno juttu! Seuraavaksi voisit liikuttaa yhden poneista. Löytyy neloslaitumelta, ruunivoikko toritamma nimeltään Kata.
-Hei hetkinen.. KATA! Huudahdin.!
-No mikäs nyt tuli? :D
-Ihastuin tammaan kun vein ruuat sinne. Se oli aivan älyttömän ihana!
-Haha.. Niinhän se on! Mutta haehan se nyt talliin ja laita ratsastuskuntoon!
Lähdin takaisin laitumelle ja nostin maasta riimunnarun missä luki nimi "Kata".
Tamma oli muutaman muun tamman kanssa kauempana, mutta kun kutsuin tammaa nimellä se nosti heti päänsä ruohotuppaasta ja lähti löntystelemään minua kohti.
-No hei tammuli! Sanoin kiinnittäessä päitsiä. Tulehan lähdetään ratsastamaan!
Kata seurasi koko matkan kiltisti. Kun sain tamman kiinnitettyä käytävälle Taru tuli ja ojensi harjat käteeni. Nostin laatikosta pölyharjan ja aloin harjaamaan pitkin ja kevyin vedoin silkinpehmeää karvaa. Tarkistin ettei kavioissa ollut mitään ja kampasin harjan ja hännän kammalla.
Menin satulahuoneeseen ja etsin katseellani Katan varusteita.
Ahaa tuolla! Nostin satulan käsivarrelleni ja suitset toiseen käteeni.
Katan luona nostin ensin satulan selkään. Kiristin vyötä muutamalla rei'ällä ja tarkistin että huopa oli hyvin. Suitset menivät helposti päähän ja sain itsenikin valmiiksi juuri kun Taru astui sisälle.
-Hienoa taidatkin olla valmis!
Kentällä selkään noustessa tamma alkoi äkäillä ja vyötä kiristaessä esitteli hienoja hampaitaan.
-Hyi sua Kata!!
Alkukäynneissä tamma meinasi monesti lähteä sisään ja sain pitää sisäpohkeen todella tiukkana.
Kun aloin keräämään ohjia ja muodostamaan pientä peräänantoa Kata nykäisi päänsä aina kuolaimen alle niin että en pystynyt pitämään tuntumaa. Napautin napakasti pohkeilla ja kokosin tamman aina vain uudelleen mutta en turhaan. Kun viimein siitä rupesi muodostumaan pientä muotoa.
-Hieno tamma!
Vihdoin pääsin ottamaan kevyttä ravia. Kata alkoi taas kiukkuilla ja sain olla todella tiukkana etten menettänyt hermojani. Puolentunnin taistelun jälkeen aloin olla voitolla ja sain Katan kulkemaan ihan kohtuuhyvin. Annoin hetkeksi pitkät ohjat ja venytin kramppaavia jalkojani ulospäin.
-Huhhuh. Et olekkaan ihan sieltä helpoimmasta päästä tammuli!
Hetken hengenvedon jälkeen keräsin jälleen ohjat ja yllätyksekseni Kata kulki heti paljon kootummin kuin aluksi.
Pääsin aloittamaan laukannostoja ensin oikealle. Pitkän sivun alussa annoin avut mutta Kata vain hyppäsi sisäänpäin ja heitti päätään ilmaan. Napautin oikeasti kovaa pohkeilla ja käskin laukan. Kun tamma alkoi jo turtua pohkeelleni ja nostamaan laukkaa päätin pitää laukan päätyympyrän verran.
Hienosti Kata piti laukkaa yllä eikä päästänyt sitä hiljentymään! Loppuravit annoin mennä eteenalas ja kevensin jo ripeää ravia.
-pruut soo jaa.. Annoin Katalle vapaat ohjat ja annoin kävellä loppukäynnit rennosti. ¨
-Se meni ihan hyvin! Kata on aina tuollainen jäärä, mutta sitä pitää uskaltaa komentaa ja pistämällä tamman ruotuun kaikki hoituu tosta noin vaan! Taru kertoi ja antoi luvan tulla kaartoon.
Tallissa riisuin hikiseltä Katalta varusteet. Pesin kuolaimet ja harjasin satulavyöstä hiekat pois.
Koska tamma siis oli todella hikinen talutin sen pesupaikalle jossa suihkutin viileällä vedellä koko ponin. Kun pesun ja kuivauksen jälkeen lähdin taluttamaan väsynyttä tammaa takaisin laitumelle taputin sitä kaulalle ja sanoin: "Kyllä tämä tästä. Olet edelleen ihana etkä siitä miksikään muutu".
Tallissa siivosin loputkin jälkeni ja sanoin Tarulle lähteväni kotiin tekemään ruokaa.
Sovittiin että tulen tekemään iltatallia kunhan kerkeän!
-Charlotta
