Muutto Järviluotoon

Aamulla heräsin tapojeni vastaisesti jo ennen herätyskellon pirinää. Normaalisti torkutan kelloa jopa puoli tuntia ennen kuin pääsen sängystä ylös. Niinpä minulla jäikin tänä aamuna runsaasti aikaa syödä kunnollinen aamupala ja jopa meikata, oho! Koko ajan mahassani pyöri pieniä perhosia jännityksestä johtuen, sillä tänään muuttaisimme Bradleyn kanssa uuteen yksityistalliin, Järviluotoon! Olen jo pidemmän aikaa odottanut tätä päivää, sillä Järviluoto vaikuttaa aivan täydelliseltä paikalta minulle ja Bradleylle.

Olin edellisenä päivänä hakenut trailerin valmiiksi, joten hurautin suoraan tallille traileri auton perässä. Muita hevosia oltiin jo viemässä pihalle, mutta Bradley odotti minua karsinassa korvat höröllä. Kävin pistämässä trailerin valmiiksi unohtamatta pientä matkaevästä Bradleylle. Herra kun ei osaa matkustaa nätisti, ellei voi samalla mussuttaa heiniään. Sitten aloin kantamaan tavaroita traileriin. Tässä vierähtikin aikaa, sillä meillä tosiaan on tavaraa vaikka muille jakaa! Ehkä olenkin vähän hemmoteltu hevoseni tavaroiden suhteen. Meillä on jopa satulahuopa ja ratsastushousut sävy sävyyn puhumattakaan pinteleistä ja loimista. Kun olin vihdoin ja viimein saanut tavaramme autoon, otin Bradleyn käytävälle ja aloin puunaamaan sitä. Täytyyhän meidän näyttää hyvältä kun  saavumme uuteen paikkaan hurmaamaan sikäläiset tammat, vai mitä? Harjasin Bradleytä pitkään ja hartaasti orin nauttiessa huomiosta. Se oli tosin hiukan levottomalla tuulella, vaistosi varmaan minun jännitykseni. Setvin orin hännän ja harjan, tasoitin niitä hiukan unohtamatta myöskään korva- ja vuohiskarvoja. Öljysin kaviotkin ja suihkutin jouhiin show shinea. Astuin taaksepäin ihailemaan hienoa oriani. Vaikka itse sanonkin, on Bradley ainakin minun mielestäni koko Suomen hienoin puoliveriori, oikea mamman silmäterä! ;) Hain parhaimman talliloimemme ja heitin sen orin selkään, jonka jälkeen laitoin sille samaa sävyä olevat kuljetussuojat jalkoihin. Pujotin suitset orin päähän ilman ohjia ja nahkariimun päälle. Pujotin ketjuriimunnarun ketjun menemään leuan alta kuolainrenkaasta toiseen ja siitä edelleen käteeni. Näin ketju kiristää inhottavasti leuan alta mikäli Bradley meinaa alkaa temppuilemaan. Talutin orin traileriin, tapansa mukaan se meni sinne rauhallisesti ja ongelmitta. Hyvästelin edellisen tallimme henkilökunnan ja aloin huristelemaan Järviluotoon.

Matkamme ei onneksi ollut pitkä. Pian kurvasin Järviluodon pihaan ja sammutin innoissani auton moottorin. Bradley hirnahteli jo kopissa, mutta se saisi olla siellä vielä hetken. Pian löysinkin Tarun, tallin omistajan. Hän esitteli minulle paikat ja Bradleyn karsinan. Kaikki vaikutti oikein hyvältä! Yhdessä laskimme trailerin laskusillan ja talutin Bradleyn pihalle. Aluksi ori tuli todella nätisti, mutta heti kavioiden kosketettua se riuhtaisi itsensä äkkiarvaamatta ja vauhdilla pidemmälle taaksepäin. Minä roikuin tietenkin narun päässä ja ori viskoikin minua hetken aikaa kuin pässiä narussa. Pian sain jalkani maan kamaralle ja komensin oria tiukasti. Se jäi pää pystyssä, korvat hörössä ja sieraimet laajenneina katselemaan ympärilleen hiukan täristen. Ollaanpas sitä nyt pörheinä! Kohta Bradley tuhahti ja alkoi korskahdellen hyöriä ympärilläni. Vähät välittämättä orin esittämisestä talutin sen suoraan talliin ja pistin käytävälle molemmin puolin kiinni. Huh, eipäs päässyt karkuun. Otin orilta kuljetussuojat pois ja kieritin jokaiseen jalkaan pintelit tilalle. Päätin heti lähteä taluttelemaan sitä ympäri tallialuetta, jotta se tutustuisi paikkaan ja rauhoittuisi nopeammin. Kävelyreissumme olikin yhtä tappelua pörheän ja energiaa piukeana olevan orin kanssa. Lopuksi vein sen meille varattuun tarhaan, otin suitset pois ja jätin nahkariimun päähän. Huomenna Bradley saisi tarhakaverikseen Rolle -nimisen torinhevosorin, saas nähdä mitä siitä tulee!

Bradley jäi tarhaansa pörhistelemään, mutta minulla oli vielä urakka edessä. Kannoin tavaroitamme autosta talliin puolisen tuntia ja siihen päälle järjestelin niitä vielä tunnin verran. Putsasin samalla kaikki satulat ja suitset, harjat ja suojat. Järjestelin loimet ja satulahuovat, osa pesuun, osa kaappiin. Vihdoin ja viimein kaappimme oli kuitenkin järjestyksessä huh! Saas nähdä kuinka kauan se pysyy siistinä. Kävin mittaamassa Bradleylle iltaruoat valmiiksi ja hyvästelemässä Tarun. Koko ajan minulla oli hyvä fiilis tästä paikasta, tulemme varmasti viihtymään!