Arkipäivän pohdintoja ja orinpahuksen treenausta

Järviluoto on jälleen palannut aktiiviseen toimintaan, ja sitä mukaa talliinkin on saatu vähän vilskettä, kun uusia asiakkaita on astunut talliin ja ehkä jopa pientä pintaremonttiakin tehty. Marraskuusta asti kestäneen hiljaiselon jälkeen on ihanaa saada taas pientä vipinää tänne meillekin!

Tänään aloitin aamun ruokkimalla hevoset ja tarhaamalla koko konkkaronkan. Ricon kuitenkin päätin jättää vielä talliin, sillä rutiineista poiketen aioin aloittaa hevosten liikutuksen tänään jo heti aamusta. Harjasin orin pikaisesti, vaikka yleensä minulla on tapana jäädä rapsuttelemaan Ricoa oikein huolella ja puhdistaa koko hevonen ajatuksen kanssa, sillä Rico tuntuu olevan varsin perso huomiolle ja rapsutteluille. Satulaa laittaessa Rico näytti hapanta naamaa, ja koetti jopa näykätä. Napakalla kiellolla rautias ratsu ymmärsi kuitenkin jättää turhat uhittelut sikseen, ja tyytyi vain luimistelemaan nurkkaan päin.

© randihausken, lisenssi: by-sa

Talutin Ricon tallin käytävältä maneesiin, jossa erään tallimme yksityisen, Elenan, omistaja oli ratsastamassa. Iltavuorossa työskentelevät yksäreiden omistajat saattavat tulla tallille toisinaan jo heti aamuruokinnan jälkeen, joten ei oikeastaan ole suurikaan ihme, jos maneesissa on jo kello kuuden aikaan treeniään aloitteleva ratsukko. Moikkasin Mariellaa, ja juttelimme alkukäyntien aikana niitä näitä. Pikkuhiljaa kuitenkin aloin kerätä ohjia ja aloittaa tarkemman työskentelyn Ricon kanssa.

Rico tuntui selkään varsin hyvältä, vaikka viime kuukausina orin liikutus onkin jäänyt luvattoman vähälle. Aloitin taivuttelemalla hevosta suurilla kaarevilla linjoilla, väistättäen takaosaa uralta vuoroin ulos- ja sisäänpäin. Rico vastasi apuihini melko hyvin, mutta välillä sain olla tarkkana, jotta poikitus pysyi riittävänä, ilman että käynnin tempo ja vauhti katoaa kokonaan. Raviin siirryttäessä hain ensin vähän matalampaa muotoa, jossa Rico sai venyttää kaulaansa alaspäin. Tämän jälkeen aloin koota oria, ja tehdä temponvaihteluja keskittyen myös Ricon askelpituuteen. Pienellä hienosäädöllä sain Ricon kulkemaan kaunista lisättyä ravia, vaikka askeltaan ori voisi tietysti aina venyttää himpun verran paremmin. Minun taidot eivät kuitenkaan riitä lähellekkään saamaan Ricosta sitä parhainta mahdollista suoritusta irti.

Laukkaa en sen kummemmin työstänyt, vaan koitin yksinkertaisesti saada siitä mahdollisimman hyvin pyörivää ja rennon tuntuista. Kovempi treeni lienee edessä parin päivän päästä, kun Riia tulee taas pitämään meille valmennusta. Loppuviikosta Riia saanee myös itse vetää kunnon koulutreenit Ricolle selästä käsin, sillä kaksikko starttaa jo huhtikuun puolella vaativaa A:ta (sillä välillä kun itse aloitan tallin nuorison kouluttamista..). Loppuverryttelyksi pyörittelin Ricoa ravissa ympäri maneesia, ja taivutellen ja jumpaten hevosen koko rankaa. Loppukäynnit kävin löntystelemässä maastossa, ja tällä kertaa selvittiinkin ilman ylimääräisiä ohjelmanumeroita, mitä nyt Rico muutamaa pientä talitinttiä tuntui säpsähtävän.

Ricon tulevaisuus näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä, sillä se on jo menestynyt Vaativassa B:ssä enemmän kuin hyvin. Ehkäpä kapasiteetti riittäisi vielä vaativaan A:hankin..

Taru