Paluu arkeen

Maddyn varsa Misfit lähti tammikuun lopulla Yhdysvaltoihin. Vaikka olin koko ajan tiennyt, ettei Fit missään vaiheessa tulisi olemaan minun vaan se lähtisi oikeaan kotiinsa puolivuotiaana, kirpaisi vauvasta luopuminen ehkä enemmänkin kuin itselleni myönsin. Kaiken kaikkiaan oli uskomaton kokemus nähdä, kuinka hontelosta pikkuvarsasta kasvoi vielä hontelompi, mutta iso ja komea nuori hevonen, jolla on edessään loistava tulevaisuus. Fitin omistaja on laitellut minulle muutamia kuvia rapakon takaa, ja minä tuskin enää tunnistan upeaa tummanpunarautiasta siksi samaksi hevoseksi, joka täältä lähti. Ikävä on kova, mutta Fit on luoto juoksemaan ja suunnilleen vuoden päästä sitä se saa tehdä kisaradoilla ympäri maailmaa.

Maddyn kanssa paluu arkeen on sujunut harvinaisen hyvin. Tamma alkaa olla jo aika hyvässä kunnossa, ja paluuta kisaradoille suunnitellaan. Se on ollut lähiaikoina äärettömän mukava ratsastaa, vauhti on vähentynyt ja keskittyminen lisääntynyt, vaikka se on edelleenkin on oma kuuma ja tulisieluinen itsensä. Erityisesti hyppytreenit ovat uuden vuoden puolella olleet todella palkitsevia. Maddy on toiminut kuin unelma ja jaksanut kuunnella apuja. Olemme myös maastoilleet paljon talvisessa luonnossa - Maddy kerta kaikkiaan rakastaa peltorallia ja lumessa kahlaamista, ja lihakset voimistuvat melkein huomaamatta.Tästä on hyvä jatkaa.

... Ainakin vielä muutaman kuukauden ajan, ennen kuin Maddy lähtee jälleen astutettavaksi. Toivoisin, että tammalle löytyisi pakaste, mutta jos ei, niin sitten joudun taas lähettämään hevoseni valtameren taakse muutamaksi viikoksi. Toisaalta on rasittavaa läpikäydä koko ruljanssi - astutus, tiineysaika, synnytys, pikkuvarsan hoito ja kasvatus, isomman varsan hoito ja kasvatus, vieroitus - läpi, mutta sopimus on sopimus. Maddyn entinen omistaja haluaa tammasta enää kaksi varsaa, mutta minä taas olen alkanut miettiä, josko jättäisin Maddysta itselleni xx- tai trakehnervarsan... Toki kaikki riippuu silloisesta elämäntilanteestani ja etenkin tamman kunnosta, mutta unelmoidahan saa!

- Karla